Viljakäärmeen hoito-ohje

Viljakäärme on tällähetkellä yksi kiistättömästi suosituin lemmikkikäärme laji. Viljakäärmeen kasvattajia on paljon, joten Suomessa niiden saanti on helppoa. Yksi mikä lisää viljakäärmeen suosiota on sen myrkyttömyys, helppohoitoisuus, sekä lempeä luonne. Myös markkinoilla oleva värimorfien kirjo on laaja, joka lisää viljakäärmeen suosiota entisestään.
Viljakäärme sopii ihan aloittelijoille, niinkuin myös kokeneillekkin matelija harrastajille. Ei ole olemassa kahta samanlaista viljakäärmettä, kuten ei kahta samanlaista ihmista, koiraa ym.

Terraario:

Aikuiselle viljakäärmeelle menee 70x50x60cm kokoinen terraario, kun taas pienelle poikaselle kannattaa käyttää 15-30 l faunaboksia.
Muistathan aina että pienipoikanen niinkuin isokin käärme mahtuu uskomattoman pienistä koloista, tilkitsethän siis käärmeen koosta riippuen kaikki mahdolliset reijät joista käärme voisi karata! Ethän halua että sinun käärmeesi on heti ensimmäisenä karussa ja saat etsiä sitä kissojen ja koirien kanssa!
 Terraarion toiseenpäähän on luotava käärmeelle lämmittely paikka, jossa terraarion ylin lämpötila on 29-30 astetta. Viljakäärmeelle riittää usein lämpömatto lämmitykseksi. Matto ei saa peittää enempää kuin 1/3 osan terraarion pohjapinta-alasta.
Toisessa päässä terraariota tulee olla viileämpää noin 23-26 astetta, usein huoneenlämpö riittää viljakäärmeelle.
 Viljakäärme pärjää helposti normaalissa ilmankosteudessa n 50-60%, jos huoneilmasi on erittäin kuiva voit suihkuttaa vettä terraarioon vaikka kerran päivässä. Nahanvaihdon aikana mieluusti kannattaa olla wetbox terraarion sisäpuolella.
 Käärmeelle tulee järjestää piilopaikkoja yksi lämpimään päähän ja toinen viileää, enempikin käy. viljakäärmeelle voi laittaa myös myrkyttömiä kasveja terraarioon, tässä täytyy muistaa vain se että iso käärme katkoo hennot kasvit taikka litistää ne. Viljakäärme on kiipeilevää lajia, joten sille täytyy järjestää myös kiipeilymahdollisuus, esim oksilla tai muunlaisilla tasoilla.

Ruokailu:

Pienelle käärmeelle syötetään hiiren pinkkejä (karvattomia) ja isolle taas n. keskikokoisia/normi hiiriä riippuen käärmeen koosta. Hyvä ruokakoko käärmeelle on hivenen isompi kuin käärmeen paksuin kohta.
Viljakäärmeet ovat yleisesti hyviä syömään, mutta jos tuntuu ettei käärmeelle kelpaa ruoka kannattaa se jättää käärmeen kanssa pienempään astiaan yön ajaksi. Hämärän aikana kannattaa tarjota käärmeelle ruoka, sillä hämärän turvin pienikin juuri muuttanut arka käärme uskaltaa lähteä piilostaan.
 Koska suomessa on elävän ruuan antaminen kielletty käytetään siis meillä siksi pakastehiiriä, jotka sulatetaan vesihauteessa lämpimiksi ei kuitenkaan kuumiksi. käärme hyötyy myös vitamiinin lisäämisestä

Käärmeen koko, ikä  ysm.:

Oikeaoppisella hoidola viljakäärme elää n. 10-20 vuotiaaksi, joissain tapauksissa jopa pidempään. Käärmeet kasvavat koko elämisen ajan ja tulevat täysikasvuisiksi 3-6 vuoden iässä, tällöin ne ovat lisääntymiskykyisiä. Aikuisella käärmeellä on  pituutta 120-160 cm, paksuutta 4-6 cm ja painoakin keskimäärin 700-1000 grammaa.

Talvilepo:

Viljakäärme tulee paikasta jossa se viettää kylmimmät kuukaudet horroksessa. Myös lemmikkikäärme hyötyy talvilevosta. Luonnollinen aika käärmeen talvilevolla on loka-helmikuun aikana, tällöin lämmöt tiputetaan 10-20 asteen tienoille. Käärmeelle ei kannata tarjoilla ruokaa tänä aikana sillä se tuskin sitä ottaa vastaankaan. MUISTATHAN ETTÄ HORROKSESSA OLEVA KÄÄRME VOI OLLA HIEMAN ÄKSYMPI. Eikä käärmettä kannattaisi myöskään hirveästi käsitellä tänä aikana.
 Talvihorros on myös hyvä, jos käärmettä aikoo lisäännyttää.

Lisääntyminen:

Kun käärmeitä halutaan lisäännyttää, kannattaa varautua muutamaan asiaan. Käärmeenpoikasten myynnissä voi kestää jopa 4-6kk. Poikaset myös vaativat paljon tilaa, aikaa ja rahaa!
 Vain täysikasvuisi käärmeitä tulisi lisäännyttää. Kannattaa olla varma että haluaa munien kuoriutuvan sillä muninta on käärmeelle erittäin rasittava tehtävä.
 Yksilöitä joita halutaan lisäännyttää tulee ruokkia r hyvin loppukesän ja syksyn aikana, ja käärmeet laitetaan talvilevolle marras- tai joulukuussa. Sukupuolet kannattaa pitää erillään koko tämän ajan. Talvilevon jälkeen käärmeitä ruokitaan tavallista enemmän: suunnilleen kerran viikossa ja suuremmalla ruokamäärällä niin kauan, kun ne suostuvat syömään ruokaa.
Otollisin aika pariskuntien yhteenlaittamiselle ja parittelulle on hieman ennen naaraan nahanluontia tai heti sen jälkeen, jolloin naaraan hormonipitoisuudet ovat korkeimmillaan ja ovulaation mahdollisuus suurin.
Ovulaatio näkyy naaraan takaruumiin pullistumisena. Uros laitetaan naaraan kanssa samaan terraarioon muutamaksi päiväksi, sitten se otetaan sieltä lepäämään ja syömään. muutaman päivän päästä uroksen voi laittaa taas takaisin. Tätä toistetaan useita kertoja. Kun naaras alkaa luoda nahkaansa otetaan uros yleensä lopullisesti pois naaraan terrasta. Naaraalle voi tarjota ruokaa, yleensä naaras suostuu syömään n. kuukauden nahanluonnista, jona jälkeen suurin osa aloittaa paaston. Paastoa jatkuu munintaan asti. Yleensä 7-14 päivää ennen munintaa naaras luo nahkansa. Viimeistään tällöin pitäisi terraarioon laittaa munintalaatikko, joka sisältää kosteaa materiaalia, esimerkiksi turvetta tai rahkasammalta. Munintalaatikoksi käy muovipurkki, jonka sisään mahtuisi kaksi naaraan kokoista käärmettä samaan aikaan. Laatikon kanteen tehdään myös kahden käärmeen mentävä aukko. Tavallisesti naaras munii munia n.10-25 kappaletta.
Munat haudotaan kosteassa vermikuliitissa (1:1 vettä ja vermikuliittia painon mukaan) 28-31 asteessa. Munalaatikon seiniin ja kanteen tehdään muutamia reikiä riittävän ilmanvaihdon takaamiseks.
Muista merkitä jokaisen munan yläpuoli lyijykynällä ennen kuin alat kääntelemään niitä, sillä munat pitää aina asettaa vermikuliittiin samoin päin kuin ne olivat käärmeen munittua tai muuten alkio tukehtuu, SIIRRä SIIS MUNA NIINPÄIN HAUDONTALAATIKKOON KUIN SE ON MUNITTU..