Kuningaspytonin hoito-ohjeet

Kuningas python kuuluu jättiläiskäärmeiden heimoon (Boidae). Kuitenkin pienen kokonsa ansiosta ne eivät valtaa suurta tilaa asunnosta niinkuin muut heimolaisensa. Python regiuksesta käytetään euroopassa nimeä royal pyton ja amerikassa sitä kutsutaan nimellä Ball python, tämä nimi juontaa itsensä käärmeen kyvystä kiertyä tiukaksi keräksi tuntiensa olonsa uhatuksi.
 Kuningas python on myös yksi suosituista lemmikkikäärmeistä, sillä ne ovat usein säyseitä ja niiden värien kirjo on laaja, kuitenkin nämä tunnetaan välillä huonoina syömäreinä ja niiden hoitokin on hieman vaativampaa kuin esim. viljakäärmeillä.

Terraario:

Aikuiselle käärmeelle terraarion minimi koko on 80 x 40 x 50 cm (pituusxsyvyysxkorkeus). Pienelle käärmeelle sopii ennemmin aluksi pieni terraario taikka faunaboksi, jottei se stressaannu liian suuresta tilasta. Toki luonnossakaan ei niille erityisesti mitään pientä aluetta käy kukaan rajailemassa joten voihan sen laittaa aikuisterraansa jo suoraan, mutta tällöin terraariossa tulee olla paljon kasvillisuutta ja piilopaikkoja jonne piiloutua.
  Piilopaikkoja sijoitetaan sekä lämpimään että viileään päähän. Vesiastia sijoitetaan viileään päähän terraariota. Lisäksi sisustuksena voidaan käyttää tukevia kiipeilyoksia, tekokasveja ja kiviä tai juurakoita helpottamaan nahanluontia. Aidot kasvit eivät luultavasti kestä kauaa pytonin käsittelyä. Korkean terraarion yläosiin voidaan asentaa lekotteluhyllyjä.Kuningas pyton ei ole hirveän hyvä kiipeilijä, joten se saattaa pudota liian korkealta alas ja satuttaa itsensä, siksi sille pohjanpinta-ala on tärkeämpi kuin korkeus.
  Terraarion lämpimässä päädyssä tulisi olla päivällä n. 32-38 astetta, kun taas viileämmässä päädyssä päivälämpötila voi olla 25-30 astetta, yöllä lämpötila saa tippua koko terraariossa noin 23-27 asteeseen.
 Koska kunkkupyton on kostean sademetsän asukki sen terraarion kosteuden tulisi olla n. 60% tienoilla..

Ruokailu:

 Pienelle käärmeelle syötetään fuzzyhiirtä (pientä karvaista n. 2 viikonikäistä). Aikuiselle menee jo keskikok/isot rotat.
Hyvä ruokakoko käärmeelle on hivenen isompi kuin sen paksuin kohta.
Koska suomessa ei saa käärmeelle tarjota elävää ruokaa, ruoka tarjotaan pakasteesta, se sulatetaan vesihauteessa lämpimäksi, EI kuumaksi!
Jos käärme ei syö ruuan voi jättää joko piiloluolan aukolle tai laittaa käärmeen kassa pienempään astiaan yöksi.

Käärmeen koko, ikä yms.:

Vaikka Kuningaspyton kuuluu jättiläis käärmeisiin, on se niihin verrattuna suht pienehkö, sillä sen aikuis mittä on yleisesti n. 1-1,5metriä joskus on läydetty jopa 1,8metrinen kuningaspytonin edustaja.
Vasta syntyneet poikaset ovat pituudeltaan vain 38-43 cm..
Painoa aikuisille kertyy n. 1  500 g naarailla voi olla jopa enemmän.. Urokset harvoin ylittävät painossa
1 200g ..

Talvilepo:

Talvilepo kannattaa järjestää käärmeelle, varsinkin jos aikoo käärmettä lisäännyttää. Luonnollinen talvi lepo käärmeellä on loka-helmikuun aikaan. Tällöin terraarion lämpöjä vähennetään

Lisääntyminen:

Lisääntymiseen aletaan valmistautumaan jo edellisenä keväänä ja kesänä, jolloin käärmeitä ruokitaan runsaasti. Kesäkaudella pidetään sekä päivä- että yölämpötilat lähes yhtä korkeina -- yleislämpötila 26-29 °C ja lämmittelypaikalla noin 35 °C. Päivän pituus saa olla keskikesällä 14 tuntia. Syksyllä päivän pituutta aletaan vähitellen lyhentämään, ja keskitalvella se on enää 9 tuntia. Ruokintaa jatketaan syksylläkin, mutta jotkut yksilöt voivat lopettaa syömisen valoisan ajan vähentyessä. Marraskuussa ruokinta lopetetaan kokonaan, ja kaksi viikkoa tästä lasketaan yölämpötila 22-24 asteeseen. Päivälämpötilat saavat pysyä ennallaan tai laskea vain parilla asteella. Talviolosuhteita jatketaan helmikuulle asti, jolloin päivän pituutta aletaan taas kasvattamaan ja lämpötilat palautetaan kesäkautta vastaaviksi. Ruokaa aletaan tarjoamaan pian lämpötilojen palauttamisen jälkeen, mutta naaraat voivat kieltäytyä ruoasta. Sukupuolet pidetään erillään kesäkaudella ja käärmeet laitetaan yhteen talvilevon alettua pareittain tai ryhmittäin. Käärmeet parittelevat yleensä ensin talvikaudella, kun päivä on lyhimmillään, ja uudelleen keväällä talvilevon jälkeen. Naaraat ovuloivat yleensä maalis-huhtikuussa, ja ovulaation voi selvästi havaita käärmeen keskiruumiin paisumisena. Paisuma on näkyvissä vuorokauden verran, jonka jälkeen munasolut asettuvat peräkkäin munanjohtimiin.